lauantai 2. lokakuuta 2010

No, tuliko sieltä edes mitään? -Juu, pirun piäni!!!



Kuta on nyt siis nähty. Hämmästyin oikein itsekin kun ei ahdistanut oikein missään vaiheessa. Olin mielikuvissani luonut Kutasta sellaisen turistihelvetin ettei toista olekaan. Erehdyin! Hintataso oli huomattavasti edullisempi kuin Sanurissa ja jotenkin tunsin jopa viihtyväni rantaviivan tuntumassa ruokakojujen ja surffipummien joukossa. Ehkä se oli juuri nuo wannabe surffarit, joilla oli ilmeisen pahat finnit kainaloissa sekä alkava astma, kun keuhkoista ei voinut laskea ilmoja ulos ollenkaan. No, pakko perua pahat puheeni Kutasta ja pyytää anteeksi kaikilta sen kehujilta, joita olen loukannut uhotessani, etten sinne mene. Voin siis mennä toistekin. Myös poikamme Aaron rakastui Kutan aaltoihin, eikä olisi millään halunnut lähteä pois rannalta.

Palataanpa vielä ajassa taaksepäin hotelliongelmaamme. Tarkoituksenamme oli siis hankkia hotelli loppuajaksi ikäänkuin tukikohdaksemme, josta teemme sitten pienempiä reissuja lähimaastoon ilman että kaikki varusteet ovat mukana. Saimme siis booking.comin kautta sopivanhintaisen hotellin askelten päässä rannasta ilmaisine shuttle-busseineen pilkkahintaan loppuajaksi. Tai näin siis luulimme. Samana iltana kun teimme varauksen, laittoi hotelli sähköpostia ja ilmoitti ettei huoneita olekaan vapaana koko ajaksi. 3.-5.9. sekä 15.9. majatalossa ei olisi sijaa. Jaahas! Seuraavaa suunnitelmaa siis pähkimään. Kuumeisen pohdinnan jälkeen päädyimme seuraavanlaiseen suunnitelmaan: Vietämme pari yötä varaamassamme hotellissa ja jatkamme sitten matkaamme Amediin viikoksi. (Amedin varausta ei ainakaan vielä ole peruttu.) Amedista viikoksi Ubudiin ja sitten takaisin Sanuriin tai ehkä jopa Kutalle:)

Uusi hotellimme lupaili myös kotisivuillaan olevansa Sanurissa askelten päässä rannasta heti KFC:n jälkeen vasemmalla. No ei se ihan noin ollut. Todellisuudessa hotelli on Denpasarin puolella 5km rannasta ja arviolta 10km Sanurista eikä hotellilta liioin ole ilmaista kuljetusta Denpasariin. Voi hemmetti, sanoisi Kahma! No hotelli itsessään on erittäin viihtyisä, uima-allas on Aaronille mieleinen, ruoka on älyttömän hyvää ja halpaa(n.2€ annos) sekä huoneen hinta on edullinen. Ehkä aavistuksen verran ahtautta on kuitenkin havaittavissa ainakin huoneessa 107 varsinkin yöaikaan kun kaksi aikuista ja kaksi lasta yrittää nukkua 160cm leveässä sängyssä. Pinnasänkyjä täällä ei siis ole tarjolla ja 36€ lisävuoteesta on mielestämme liikaa, kun koko huone maksaa 30€! Hotellin nimi on Puri Maharani ja voin suositella sitä lämpimästi! Huoneessa oli myös kokokorkeat lasiovet... :)



















Viime päivien aikaan on siis käyty Kutalla, vaihdettu hotellia, uitu meressä, tehty hiekkalinnoja, varailtu hotelli Amedista, varattu "transport-mies", uitu uima-altaassa (Aaron oppi tänään snorklaamaan), syöty ja juotu (Henrik oppi imemään pillimehua) sekä suoritettu pakollinen Hardy'sin reissu Henksun ruoka- ja vaippavarastojen täydentämiseksi. Oletamme siis ettei Amedista saa vauvanruokaa eikä vaippoja.

Amedista on siis majoitus varattuna ja siirtyminen sinne tapahtuu paikallisen Transport-miehen toimesta. Matka kestää, lähteestä riippuen, 2-5tuntia. Transport-mies lupautui hakemaan meidät hotellilta sekä viemään perille Puri Wirata dive resort, villas and spa-resorttiin 40€:n hintaan. Nokkelimmat voivat päätellä paikan nimestä mitä aiomme siellä harrastaa. (Joonalle isot kiitokset Amed-vinkistä!) Julkisilla hinta olisi ollut suunnilleen saman verran, mutta huomattavasti vaivalloisempaa ja epämukavampaa. Herra on käytössämme koko päivän ja halutessamme voimme poiketa matkan varrella katselemaan nähtävyyksiä ja maisemia. Kuulostaa taas kerran liian hyvältä.

Reissu on tähän mennessä sujunut erinomaisesti. Teksteissä kuvaillut vastoinkäymiset/mokailut/hölmöilyt/vast. ovat juuri se suola joka saa ainakin meidän perheen harrastamaan reppureissailua. Kaikki ovat pysyneet suunnilleen terveinä, pl. Aaronin polvet ja oma nuhani, eikä sitä odotettua kuumaa laavaakaan ole vielä ollut havaittavissa. Aaronin eilen uidessa mies lähti altaasta kuin Salama McQueen kohti vessaa. Katsoimme Satun kanssa toisiimme ja mietimme että nytkö se alkaa? 30 sekunnin kuluttua WC:stä kuului: "Saa tulla jo pyyhkii!" Satu kysyi:"No tuliko sieltä edes mitään?" ja vastaus kajahti ilmoille:"Juu, pirun piäni!"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti