AMED part II

Snorklaamaan lähdettiin 10 aikaan aamulla. Tällä reissulla tuli oikeastaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla eli venereissu hieman erilaisella veneellä kuin vaarilla ja ensimmäinen avovesisnorklaus. Veteen meno ei oikeastaan jännittänyt Aaronia yhtään, mutta kun tuli aika katsoa pinnan alle, meni pupu ihan pikkuisen pöksyyn. Parin minuutin suostuttelun ja esimerkin näyttämisen jälkeen naama kääntyi kuin kääntyikin pohjaa kohti ja suupielet venähtivät korviin niin ettei snorkkeli tahtonut suussa pysyä. Seuraava tunti menikin sitten koralleja ja kaloja ihastellessa. Harmi ettei kohdalle kuitenkaan osunut yhtään merihevosta tai vaarallista kalaa. Ehkä sitten ensi kerralla. Hintaa reissulle tuli ruhtinaalliset 25€ pitäen sisällään pienoismallin paikallisesta veneestä, johon on taiteiltu kylkiin molempien poikien nimet.

Äidin ja iskän sukelluksetkin menivät hyvin. USS Liberty jäi näkemättä lastenhoidollisista syistä, eikä oikein mitään valtavia kalojakaan näkynyt, paitsi yksi tonnikala, jonka kokoa opaskin siunaili sukelluksen jälkeen. Saimme siis molemmat viisi sukellusta suoritettua. Kohteina oli romua, hylkyä, riuttaa ja seinää. Näkyvyys oli jokaisella sukelluksella hyvä eikä pinnan alla päässyt vilukaan yllättämään veden ollessa n. 30 asteista. Merivirta oli paikoitellen melkoisen voimakasta ja mikäs sen mukavampaa kuin heittäytyä virran vietäväksi ja nauttia maisemista!

Jossain vaiheessa viikkoa pääsivät käteisvarantommekin loppumaan ja oli aika suunnata ATM:lle. Ainoana pikku miinuksena mainittakoon että lähin automaatti sijaitsee 45 minuutin automatkan päässä. No, yhdistimme rahanhakureissunTirta Ganggan vesipalatsissa vierailuun ja aikataulun (poikien mielialan) salliessa Pura Lempuyang-temppelissä vierailuun. Ajoneuvoon noustessamme, meille kerrottiin että joukkoon on liittynyt nuori Hollantilaispariskunta. Heidän piti tulla mukanamme vain automaatille ja jäädä sinne. Taisimme kuitenkin olla niin mukavaa seuraa, että kulkivat koko matkan kanssamme.

Tirta Ganggaa mainostetaan paikallisissa turistiesitteissä tavattoman kauniiksi paikaksi. En tiedä mistä johtui, mutta ei ainakaan minun henkeni salpaantunut sisäänpääsystä maksaessani, coca-cola- ja Bintang-kojuja väistellessäni, postikorteista kieltäytyessäni tai palatsia katsoessani. Mainoksista katsottuna paikka näytti kyllä lumoavalta toisin kuin livenä. Mainoslehtiset suunnitellut ihminen on siis onnistunut työssään.

Tirta Ganggaan pettyneinä päätimme jättää Lempuyangin temppelin väliin. Tiedä vaikka sama ihminen olisi suunnitellut nekin mainokset. Lisäksi pojat alkoivat olla jo "hieman" levottomia parin tunnin automatkan jäljiltä. Takaisin hotelliin siis ja snorklaamaan...

Sunnutaina tuli viikko Amedissa täyteen ja oli aika jatkaa matkaa. Seuraava kohteemme olisi Ubud. Matkan varrella poikkesimme Besakih:n temppelissä. Jälleen kerran kaupustelijoita väistellen pystyin hengittämään täysin normaalisti. No oli tämä kyllä hieman vaikuttavampi kuin vesipalatsi ja pilvettömänä päivänä näkymä olisi varmasti ollut mahtava Temppelin sijaitessa Agung-vuoren (3142m) rinteessä n. 800 metrin korkeudessa. Toinen pysähdyksemme oli Batur-vuorella (1717m). Tarkoituksenamme oli ihastella alempana sijaitsevaa Batur järveä, mutta tymän vallitessa ei hengitysvaikeuksia tullut muusta kuin riistohintaisesta lounaslaskusta (n.15€/nenä).

Nyt siis ollaan Ubudissa neljä yötä ja sitten matka jatkuu takaisin etelään. Vielä ei ole tarkempaa tietoa, mutta surffikurssi Kutalla tai sukellus rauskujen seassa Sanurissa voisi toimia.

Loppuun välikiitokset lukuisille lukijoillemme. Tähän kohtaan avaan kilpailun. 1000. lukijamme saa haluamansa ilmaisen oluen haluamassaan pirkanmaalla sijaitsevassa ravintolassa. Lähetä kopio sivustamme jossa näkyy kävijälaskurissa tasaluku 1000 sähköpostiini ja ole voittaja. Ps. Kuvankäsittelijät ammutaan aamunkoitteessa...